Sain SNYltäni postia naistenpäivän kunniaksi.
Ja näit kuvia yritin ottaa kun se muisti kortti "sekosi" ja konekin lopulta kieltäytyi käynnistymästä ja jotta soppa olisi ollut vielä parempi niin puhelinkaan ei suostunut lähettämään multimediaviestejä...
Tuo kyllä kävi ainakin tämän naisihmisen luonnon päälle aikatavalla...
Mutta nyt asiaaan.
Ihana SNYni ( salainen neule ystävä ) muisti minua pienellä muistamiselle.
Olikin muuten ainoa joka millään tapaa huomio tuota naistenpäivää.
Muistamiset olivat pakattu ihanaan kultaiseen kääreeseen, korttikin on kaunis.
Kääreestä paljastui tosiaan Kismet Marianne ja suklaakasvonaamio.
Kismet oli todella paikallaan kun tuo tekniikka oli mua niin vastaan silloin illalla.
En ollutkaan aikaisemmin syönyt tuota Mariannen makuista Kismettiä.
Kasvonaamiokin on minulle ihan uusi tuttavuus, jota kyllä lupaan kokeilla jossain vaiheessa ja kertoa sitten miltä se tuntui.
Mä olen ihan äärettömän huono näissä kasvonaamioissa yms. jutuissa.
En meikkaa, hyvä jos muistan hiukseni harjata aamuisin.
Iitan hiuksista pidänkin parempaa huolta, koska ovat niin valtavan pitkät ja paksut niin harjaan Iitan hiukset aamuin illoin ja laitan ne kiinni.
Kaverit koulussa aina ihmettelevät kuulemaan sitä kun Iitan hiukset ovat kiinni...
Ei kuulemaan enään osaa olla hiukset auki.
Oho-o tulipas taas juttua vähän alkuperäisajatuksen ohikin...
Voin kuvitella tunteen, kun tekniikka tökkii "urakalla". Onneksi suklaa auttaa vaivaan kuin vaivaan - tai ainakin melkein.
VastaaPoista