Meidän pupu

Tässä on meidän Luppa-kani. Luppa on rodultaan kääpiöluppa, mutta meidän Luppa on muistanut käydä ruokakupillaan ahkeraan niin kokoa onkin kertynyt aikalailla reilusti. Luppa ei todellakaan ole mikään pieni pupunen. Lupalla on nyt ikää vähä reilut 4 vuotta.

Luppa asustelee sisähäkissä. Ulkoilee toisinaan valjaissa. Sisällä Luppaa ei voi pitää vapaana koska syö sähköjohtoja. 

Tälläistä tällä kertaa...

Leivoin sunnuntaina tälläisen piirakan!! Herkkua oli njam. Päätimpä samalla tehdä tätä myös reilun puolentoista viikon päästä kahvipöytään.

Kaura-herukkapiiras

POHJA:

200g margariinia

2 dl sokeria

2 1/2 dl vehnäjauhoja

2 1/2 dl kaurahiutaleita

2 tl leivinjauhetta

2 kananmunaa

TÄYTE:

4-5 dl herukoita

1/2 - 1 dl sokeria

1 rkl perunajauhoja

Paloittele rasva pieniksi paloiksi.

Sekoita kuivat aineet keskenään.

Lisää rasvapalat kuviin aineisiin käsin

nyppimällä niin, että saat tasaisen

muroseoksen. Lisää kananmuna.

Sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Irtopohjavuokaa käyttäessä pingota leivinpaperi

reunan ja pohjan väliin. Voitele reunat.

Taputa 2/3 taikinasta vuoan pohjalle ja reunoille

hyvin jauhotetuin käsin painellen.

Käytä reilusti jauhoja taputteluun.

Lisää täyte. Lisää loppu taikina marjojen päälle

nokareina. Paista 200 asteessa noin 35 minuuttia.

Päivä valvotun yön jälkeen

Päivä mennyt lähes tulkoon silmat ritissä.

Aamulla ensi töikseni vaihdoin tosiaan nuo edellisessä postauksessa mainitsemat verhot ja ovat tosiaan hyvin valoa läpäisevät, mutta ei haitta. Verhojen vaihtoa tein heti aamu viiden jälkeen.

Puoli kahdeksan aikaan imuroin, siivouksessa lintsasin sen verran että en pessyt lattioita enkä viennyt mattoja pihalle, mutta kun olen ollut melkein yksin viimeisen viikon kotona ei meillä tuota siivottavaa niin mahdottomasti ollut.

Yhdeksän maissa päätin että parisen viikkoa silitystä odottanut lakana pyykki on viimein silitettävä. Huh kun ne olivatkin kurttuisia, olisinkohan tuonut lakanat kiireellä sateen alta pois vai olikohan itikka armeja kimpussani en muista.

Viime kesänä ostin silityshetkien iloksi Hello Kitty kuosisen silityslaudan päällisen, ei tuo päällinen kylläkään ole erityisemmin lisänyt silitysintoani.

Sitten joskus yhden toista jälkeen lähdin anoppilaan katsomaan kälyni pientä poikaa. Voi kuinka ne vauvat onkin alkuun pieniä...

Niin ja olihan tehnyt eilen mango-juustokakun, meillä on tällä viikolla nimpparisankri ja muutenkin ilokseni moisen tein.

Ja kun eilenkerroin ensimmäisen unikon olevan kukassa niin tänään niitä kukkia olikin jo sitten useampi.

Tästä se silitysurakka alkoi

Ja näin pieneen kasaan lakanat menivät silityksen jälkeen.

Silityshetkien iloni =)

Mango-juustokakku

( Kelmu oli hieman ottanut kontaktia kiilteeseen, onneksi se ei vaikuttanut makuun )

Unikot kukkii <3

Kesäyö

Niin se meni sitten kesäyö valvoessa. Mitäkö tein, no, luin blogia toinen toisensa perään. Lopulta kun yritin nukkua en saanut enään unta ja aamuviiden jälkeen on ihan turha yrittää nukkua.

Minua jotenkin viime päivinä alkanut ahdistamaan tämä oman huoneeni värimaailma, huoneessa on liikaa tuota vihreää vaikka vihreä onkin edelleenkin yksi mieluisista väreistä. Koska huoneen yksi seinä on vaaleansininen ajattelin laittaa tänään ikkunaan tummansiniset verhot, ne eivät ole mitenkään paksut "läpäisevä"t muistaakseni jonkin verran valoa. Nimesin verhot mielessäni feikkipellavaverhoiksi, koska verhojen kudunta muistuttaa pellavaa.

Valosta tuli mieleeni se, ettei kesäyö ole enään läpeensä valoisa, hetken aikaa oli aika pimeää.

Valon ja pimeän kautta pääseekin taksin tähän minun huoneeseen, valaisinkaan ei tässä huoneessa ole kummoinen, ei ainakaan minun makuuni. Se tuollainen HipHop kuosinen kangasvalaisin.

Kukkia ja kypsyvää satoa

Eräänä päivänä tässä huomasin etten ole ottanut lainkaan kesäkuvia, tosin viime vuosina muutenkin tuo valokuvaaminen on ollut aika vähäistä. Tänään menin kuitenkin meidän pihaan kameran kanssa tarkoituksena ottaa muutamia kesäsisiä kuvia.

Meidän terasilla on tälläinen porrasteline ja tänä vuonna laitoin ruukkuihin krassia ja viikonlopun aikana krassit alkoivat vihdoin kukkia. 

( Kuinka sitä onkaan iloinen pienestä asiasta )

Ruusupapua kasvaa myös ruukussa, pisin näistä meneekin jo katolla saakka. Tähänkin tulee lähipäivänä kukkia, nuppuja oli jo muutamia.

Meidän pihasta löytyy muutama punainen viinimarjapensaskin sato alkaa kypsymään, muutaman marjan olenkin jo maistellut.

Karviaispensas on aika pieni, mutta kyllä tässä myös muutamia marjoja saa, ei näitä säilötä talveksi, mutta nyt kesällä herkuttellaan näiden kypsyttyä.

Vadelmiakin on, raakileita tosin vielä.

Luonnonkukkia meidän pihassa kasvaa myös.

Nämä orvokit ovat viime kesäisten ostettujen orvokkien jälkeläisiä. Ruukku unohtui sijoilleen syksyllä ja keväällä siellä näkyikin vähän vihreää, en sitten "hennonut" repiä alkuja poiskaan vaan saavat kasvaa.

Kylvin keväällä uuteen kukkapenkkiini unikoita ja tässä ensimäinen kukka.

Toiseen keväällä tekemääni kukkapenkkiin ostin hopealehteä, mikään muu tässä penkissä ei tunnu kasvavan :(

Hajuhernettä on kolmessa ruukussa, vielä ei näy nupujakaan, mutta eiköhän  nämäkin kuki kuitenkin.

Meillä on myös amppelissa tomaattia, ensimmäiset tomaatit alkavat kypsyä. ( kuva vaan on äärettömän epätarkka)

Meillä kotona...

Tälläiseltä meillä näyttää.

Tytön huone, joka oli aikaisemmin minun makuuhuoneena. Ajattelin kuitenkin tytön tarvisevan enemmän tilaa. Nyt kuitenkin minua on jotenkin alkanut kaduttaa tuo huoneiden vainhto. Huone on tytön siivoilujen jäljiltä, ei todellakaan mistään sisustuslehdestä muutenkaan.

Sitten tässä on meidän keittiö. Tiedän pieneltä näyttää ja sitä onkin. Arvatkaapas millaista on tuollaisessa keittiösssä yrittää leipoa tai tehdä jotain vähän suuritöisempää ruokaa. Ahdasta ja ahdistavaa.

Sitten onkin esittelyssä minun huoneeni, kuten joku tarkka silmäinen huomaakin ei värit oikein käy, mutta tämä onkin se tytön vanha huone. Pieni ja ahdas on tämäkin huone, tuolta peilin vierestä on käynti vaatehuoneeseen. Jos en olisi tässä vuokralla purkaisin tuon vaatehuoneen pois... Tulisi tähän huoneeseen hiukan lisätilaa.

On meillä olohuonekin, mutta kun isäntä nukkuu siellä, ja se on oikeasti pimeänä niin turha edes yrittää ottaa siitä valokuvia. Toki meiltä löytyy kylpyhuone ja jonkinlainen eteinenkin kuistia unohtamatta.